WiFi-analysaattorisovellus toimii MacBookissa (macOS 11+) tai missä tahansa kannettavassa tietokoneessa (Windows 7/8/10/11), jossa on tavallinen 802.11be/ax/ac/n/g/a/b langaton verkkosovitin.
Mikä on WiFi-spektrianalysaattori ja miksi minun pitäisi käyttää sellaista?
Opi, mitä WiFi-spektrianalysaattori todella mittaa ja milloin tarvitaan erillistä RF-laitteistoa.
Et ehkä tiedä sitä, mutta kotisi Wi‑Fi-verkko kilpailee jatkuvasti rajallisesta tilasta Wi‑Fi-taajuusalueella ja altistuu monenlaisille häiriöille, jotka vaikuttavat kielteisesti sen suorituskykyyn.
Wi-Fi-spektrianalysaattori valvoo radiotaajuus- (RF-) energiaa tietyllä taajuusalueella — ja kaappaa muutakin kuin pelkät Wi-Fi-signaalit. Se hyödyntää erikoistunutta laitteistoa tämän toiminnan havaitsemiseen, kun taas ohjelmistosovellus visualisoi kerätyn datan taajuuskaavioina, käyttöastearvioina tai "vesiputous"-kuvina.
Tavallinen Wi-Fi-analysaattori toimii eri tavalla. Se skannaa ympäristöä WiFi-verkkojen varalta ja kerää niistä tietoa, kuten käytössä olevat kanavat, signaalin voimakkuuden ja muut verkon ominaisuudet.
Molemmat työkalutyypit auttavat tutkimaan langattomia ongelmia, mutta ne vastaavat eri kysymyksiin. Wi-Fi-skannaus näyttää, mitkä tukiasemat käyttävät kanavaa. Spektrianalyysi paljastaa, ovatko muut lähettimet varanneet kyseisen taajuuden, vaikka ne eivät mainosta Wi-Fi-verkkoa.
Siirry kohtaan...
Mitä on Wi-Fi-spektrianalyysi?
Wi-Fi-spektrianalyysi tutkii langattomien verkkojen käyttämillä taajuuksilla tapahtuvaa RF-aktiivisuutta. Sen sijaan, että se mittaisi vain tunnistettujen tukiasemien signaalin voimakkuutta, se tarkastelee kaistalla olevaa energiaa, kuinka voimakasta se on ja miten se muuttuu ajan myötä. Tämä on tärkeää silloin, kun verkko näyttää terveeltä Wi-Fi-skannauksessa, mutta kärsii silti selittämättömistä hidastumisista tai yhteyksien katkeiluista.
Nämä mittaukset edellyttävät erillistä RF-laitteistoa. Tietokonepohjaisessa kokoonpanossa yhteensopiva spektrianturi kerää lukemat, ja sovellus muuntaa ne taajuuskaavioiksi ja vesiputousnäkymiksi. Tavallinen kannettavan tietokoneen Wi-Fi-sovitin ei yleensä pysty tuottamaan näitä tietoja, joten pelkän sovelluksen asentaminen ei riitä. Itsenäiset spektrianalysaattorit yhdistävät mittauslaitteiston ja näytön yhdeksi laitteeksi.
| Sovellus | RF-laitteisto | Miten ne toimivat yhdessä |
| Chanalyzer | Wi-Spy Lucid | Anturi kerää RF mittauksia; Chanalyzer näyttää aktiivisuuden tuetuilla taajuusalueilla ja tarjoaa työkaluja sen tallentamiseen ja tarkasteluun. |
| WiFi Explorer Pro 3 | Tuettu ulkoinen spektri-analysaatori | Sovellus yhdistää RF-anturin mittaukset ja tiedot havaituista WiFi-verkoista. Tarkista kehittäjän yhteensopivus luettelosta, onko käyttämäsi anturimalli tuettu. |
Esimerkki omistetusta RF-laitteistosta: Wi-Spy Lucid, USB-spektrianalysaattori, joka toimittaa RF-mittauksia yhteensopivalle ohjelmistolle, kuten Chanalyzerille
Wi-Spy Lucid kerää RF-mittauksia, ja Chanalyzer muuttaa nuo lukemat spektrinäkymiksi ja tallenteiksi. Anturi ja ohjelmisto muodostavat täydellisen mittauskokoonpanon.
Esimerkki siitä, miten WiFi Explorer Pro 3 näyttää RF-mittaukset havaittujen Wi-Fi-verkkojen rinnalla, kun laite on yhdistetty yhteensopivaan spektrianalysaattoriin
Wi-Fi käyttää yleisesti 2,4 GHz:n, 5 GHz:n ja 6 GHz:n taajuusalueita alueellisista määräyksistä ja laitetuesta riippuen. Kanavat kattavat osia näistä taajuusalueista, ja vierekkäiset tai päällekkäiset lähetykset voivat vaikuttaa toisiinsa.
Ennen kokoonpanon valintaa tarkista, että ohjelmisto tukee juuri sinun anturiasi ja että anturi kattaa tarvitsemasi taajuusalueet. Tuki 2,4 ja 5 GHz:lle ei automaattisesti sisällä 6 GHz:ää.
Kanavan jakaminen ei ole automaattisesti vika. Wi-Fi-laitteet voivat koordinoida pääsyä samaan kanavaan, vaikka kilpailu vähentää käytettävissä olevaa lähetysaikaa. Osittain päällekkäiset kanavat, erityisesti 2,4 GHz:llä, voivat olla hankalampia. RF-spektrianalyysi auttaa erottamaan tavanomaisen Wi-Fi-ruuhkan muusta radiotoiminnasta.
Mikroaaltouunin häiriö 2,4 GHz:n taajuusalueella. Spektrinäkymä näyttää häiriöön vaikuttavat taajuudet; vesiputousnäkymä näyttää, milloin toiminta esiintyy. Kuvio vaihtelee uunin ja mittausolosuhteiden mukaan.
Mahdollisia muita kuin Wi-Fi-häiriölähteitä ovat mikroaaltouunit, Bluetooth- ja Zigbee-laitteet, tietyt langattomat puhelimet sekä jotkin langattomat videolähettimet. Kaikki elektroniset laitteet eivät aiheuta merkittävää häiriötä; tärkeä kysymys on, säteileekö laite energiaa niillä taajuuksilla, joita Wi-Fi-yhteytesi käyttää.
Yhteensopivaan RF-laitteistoon liitetty Wi-Fi-spektrianalysaattorisovellus voi auttaa paljastamaan sellaista toimintaa, jonka tavallinen verkkoskannaus ohittaa. Mutta spektrikäyrä ei välttämättä tunnista tarkkaa laitetta: häiriöiden tunnusomaiset jäljet antavat vihjeitä, ja lähteen paikantaminen voi edellyttää anturin siirtämistä, sen tarkistamista milloin ongelma ilmenee tai epäillyn laitteen kytkemistä tilapäisesti pois päältä.
Milloin minun pitäisi tehdä spektrianalyysi?
Wi-Fi-spektrianalyysi tulisi tehdä koko WiFi-verkon elinkaaren ajan. Ensin, ennen Wi-Fi-käyttöönottoa, alueen analysointi voi olla hyödyllistä sen määrittämiseksi, onko olemassa olevaa häiriötä. Useimmissa tapauksissa alueella on muita Wi-Fi-verkkoja ja joskus myös ei-WiFi-lähettimiä, jotka toimivat samoilla taajuusalueilla.
Kun sopivat WiFi-taajuusalueet ja kanavat on valittu ja verkko otettu käyttöön, toistetut spektrimittaukset voivat auttaa tutkimaan uusia tai ajoittaisia häiriöitä.
Aloita Wi-Fi-analyysillä ja tutki tarvittaessa RF-häiriöitä
Spektrianalyysiä kannattaa harkita, kun signaalin voimakkuus vaikuttaa riittävältä mutta yhteydet silti hidastuvat tai katkeilevat, erityisesti jos ongelma ilmenee tietyllä alueella, tiettyinä kellonaikoina tai kun tietyt laitteet ovat käynnissä. Nämä mallit viittaavat siihen, mistä tutkia; ne eivät todista, että häiriö olisi syy.
Tallenna toiminta silloin, kun ongelma ilmenee. Nopea tarkistus hiljaisena aikana voi ohittaa ajoittaisen lähettimen. Vertaa tuloksia mittauksiin, jotka on tehty silloin, kun yhteys toimii normaalisti.
Miksi häiriöt ja kohina vaikuttavat WiFi- (802.11) verkkoihin?
Jos mietit, miksi häiriöt ylipäätään vaikuttavat WiFi-verkkoihin, annamme sinulle tunnustusta oikean kysymyksen esittämisestä. Vastaus tähän muuten monimutkaiseen ongelmaan on yksinkertainen: WiFi-laitteet vaihtavat tietoja radioaaltojen avulla.
Radioaallot ovat eräänlaista sähkömagneettista säteilyä, jota voivat lähettää kaikenlaiset laitteet, joita löytyy useimmista kodeista ja toimistoista, kuten älypuhelimet, peruspuhelimet, Bluetooth-näppäimistöt ja -hiiret, älymittarit ja muut. Itse asiassa kaikki lämpimät esineet lähettävät jonkin verran radioaaltoja, mukaan lukien Maa itse.
Wi-Fi-vianmäärityksessä olennaista on, yltääkö ei-toivottu RF-aktiivisuus verkossasi käytettäville taajuuksille ja onko se riittävän voimakasta tai pitkäkestoista heikentääkseen vastaanottoa.
Kun useita radioaaltojen lähteitä sijaitsee samalla yleisellä alueella, se on kuin useiden ihmisten puhuessa samaan aikaan vierekkäin, jolloin heidän äänensä on vaikeampi erottaa toisistaan.
Vaikutus riippuu mukana olevista lähetyksistä. Sama kanavaa jakavat Wi-Fi-laitteet voivat usein havaita toisensa ja odottaa vuoroaan, mikä vähentää kullekin käytettävissä olevaa radioaikaa. Muut signaalit voivat tehdä Wi-Fi-lähetysten dekoodaamisesta vaikeampaa. Laitteiden on silloin lähetettävä data uudelleen, ja läpimenonopeus laskee.
Vahva signaali spektrikaaviossa ei yksinään todista, että se häiritsee verkkoasi. Tarkista, vastaavatko sen taajuus ja ajoitus häiriintynyttä kanavaa ja havaittua ongelmaa.
Kuinka havaita melulähteet?
Aloita kirjaamalla ylös, missä ja milloin yhteys pettää. Käytä sitten yhteensopivaa RF-spektrianalysaattoria havainnoidaksesi ongelman aikana kyseistä taajuusaluetta. Etsi toimintaa, joka ilmenee samaan aikaan kuin hidastuminen, käyttää kyseisiä taajuuksia tai voimistuu, kun liikut kohti epäiltyä lähdettä.
Kuviot antavat vihjeitä. Bluetooth-toiminta voi näkyä lyhyinä lähetyksinä, jotka hyppivät taajuuksien välillä; mikroaaltouuni voi tuottaa laajempaa toimintaa 2,4 GHz:n alueella käydessään. Muut lähettimet voivat tuottaa jatkuvia kapeita signaaleja. Todelliset ympäristöt sisältävät sekoituksen erilaisia toimintoja, joten lähteen varmistaminen vaatii enemmän kuin yhden muodon sovittamisen esimerkkiin.
NetSpot for Mac voi myös näyttää, missä taustakohina on suurempaa, käyttämällä Noise Level -lämpökarttaa.
NetSpotin melutason lämpökartta kartoittaa tuetulla Macilla kerätyt melulukemat. Se voi korostaa alueita jatkotutkimuksia varten, mutta se ei näytä RF-spektriä eikä tunnista lähettävää laitetta.
Tämä ominaisuus riippuu Macin kyvystä kerätä kohinatietoja. Kohinamittauksia ei tällä hetkellä voida kerätä oikein Windowsissa, vaikka Macilla kerättyjä kohinatietoja sisältävä projekti voidaan avata siellä. Lämpökartta täydentää erillisiä RF-mittauksia; se ei korvaa niitä.
Kun se on turvallista ja sallittua, sammuta epäilty laite yksi kerrallaan ja toista mittaus. Tarkista, häviävätkö sekä RF-aktiivisuus että yhteysongelma. Pidä anturin sijainti ja asetukset samoina, jotta vertailu on mielekäs.
Vaikka et ehkä pysty poistamaan niitä kaikkia, voit aina muuttaa reitittimesi sijaintia minimoidaksesi niiden vaikutuksen.
Eri kanava tai taajuusalue voi myös auttaa, riippuen siitä, missä ei-toivottu aktiivisuus esiintyy. Toista sen jälkeen RF-tallennus ja yhteystesti tarkistaaksesi tuloksen.
Mitä Wi-Fi-taajuusanalysoijaa minun pitäisi käyttää?
Hyvän WiFi-spektrianalysaattorin tulisi täyttää tietyt kriteerit. Sen tulisi pystyä mittaamaan RF-aktiivisuutta taajuusalueilla, joita sinun on tutkittava. Tarkista todellinen kattavuus: laite, joka tukee 2,4 ja 5 GHz:ä, ei välttämättä kata 6 GHz:ä.
Wi‑Fi-sukupolven tai suojausprotokollan mukaan valitsemisen sijaan katso mittauksia ja näkymiä, joita laite tarjoaa:
| Ominaisuus | Miksi sillä on merkitystä |
| Taajuusalueen kattavuus | Anturin on katettava se kaista ja ne kanavat, joita haluat testata. |
| Teho–taajuus-näkymä | Näyttää, missä RF-energiaa esiintyy ja sen mitatun tehon. |
| Vesiputous tai spektrogrammi | Näyttää muutokset ajan myötä, mukaan lukien purskeet ja toistuva toiminta. |
| Keskiarvo- ja huippunäkymät | Auttaa erottamaan tyypillisen toiminnan lyhyistä huipuista. |
| Pyyhkäisynopeus ja taajuusresoluutio | Vaikuttavat siihen, kuinka hyvin laite tallentaa lyhyitä tapahtumia ja erottaa lähekkäiset signaalit. |
| Herkkyys ja amplitudialue | Määrittävät sen signaalitasojen alueen, jota se voi mitata. |
| Tallennus ja toisto | Mahdollistavat satunnaisten tapahtumien tarkastelun ja tallenteiden vertailun. |
Jotkin sovellukset tarjoavat myös käyttöastesarvioita, Wi‑Fi-verkon peittokuvia tai ehdotettuja häiritsijäluokituksia. Nämä voivat olla hyödyllisiä, mutta tarkista, miten ne lasketaan. Automaattinen laitetunniste on vihje, jota kannattaa tutkia, ei todiste lähteestä.
Kun olet valinnut anturin ehdokaslistalle, tarkista sille saatavilla oleva ohjelmisto. Ominaisuudet, tuetut käyttöjärjestelmät ja lisensointi voivat vaihdella sovellusten välillä — vaikka ne käyttäisivät samaa mittauslaitteistoa. Vahvista tarkka anturimalli ja ohjelmistoversio sen sijaan, että olettaisit jokaisen yhden valmistajan tuotteen toimivan yhdessä.
Satunnaista tutkimusta varten laitteiden vuokraaminen tai langattoman tekniikan asiantuntijan palkkaaminen voi olla käytännöllisempää kuin kokonaisen kokoonpanon ostaminen. Oikea valinta riippuu siitä, kuinka usein tarvitset RF-mittauksia ja kuinka paljon yksityiskohtia tutkimus edellyttää.
Kuinka suorittaa Wi‑Fi-taajuusspektrin analyysi?
Wi-Fi-taajuusspektrin analysointiin tarvitset RF-mittauslaitteiston ja sitä tukevan ohjelmiston tai erillisen spektrianalysaattorin. Ohjaimet vaihtelevat tuotteittain, mutta perusmenettely on samankaltainen.
Vaihe 1
Määrittele ongelma
Kirjaa ylös kyseinen sijainti, Wi-Fi-taajuusalue, kanava ja arvioitu häiriön ajankohta. Merkitse, kokevatko sen kaikki laitteet vai vain yksi. Suorita toistettava yhteystesti, jotta sinulla on jotain, mihin verrata RF-kaappausta.
Esimerkiksi: videopuhelu katkeaa yhdessä neuvotteluhuoneessa aina, kun lähellä olevat laitteet ovat toiminnassa. Saat näin sijainnin, aikaikkunan ja testattavan ehdon.
Vaihe 2
Määritä analysaattori
Yhdistä spektrianalysaattorisi ja avaa sen tukema ohjelmisto. Valitse kaista tai taajuusalue, joka kattaa häiriintyneen Wi-Fi-kanavan. Ota spektrinäkymä ja vesiputousnäkymä käyttöön, jotta voit seurata sekä tehoa että ajoitusta.
Aloita sovelluksen suosittelemilla asetuksilla. Kirjaa anturin sijainti ja kaikki tekemäsi asetusten muutokset; nämä tiedot ovat tärkeitä tallenteiden vertailussa.
Vaihe 3
Tallenna ja vertaa
Kaappaa spektri, kun yhteys toimii normaalisti, ja tallenna se sitten vian aikana. Pysy samassa paikassa alkuperäistä vertailua varten.
Seuraa riittävän pitkään, jotta saat epäillyn tapahtuman kiinni. Lyhyt kaappaus voi ohittaa lähettimen, joka toimii vain satunnaisesti. Tallenna tallenteet ja merkitse ylös, milloin yhteystesti hidastuu tai epäonnistuu.
Vaihe 4
Tutki lähdettä
Etsi toimintaa, joka muuttuu ongelman mukana. Ilmestyykö signaali, kun kone käynnistyy? Lakkaako se, kun kyseinen laite kytketään pois päältä? Nouseeko sen mitattu teho, kun lähestyt jotakin aluetta?
Ota lukemia useista sijainneista. Heijastukset, seinät ja antennin suuntaus voivat tehdä voimakkaimmasta lukemasta harhaanjohtavan, joten käytä useita havaintoja sijainnin rajaamiseksi.
Vaihe 5
Tee muutos ja testaa uudelleen
Havaintojen perusteella kokeile kanavan vaihtoa, toista taajuusaluetta, suurempaa etäisyyttä häiriölähteestä tai häiriötä aiheuttavan laitteen säätämistä. Muuta käytännössä vain yhtä asiaa kerrallaan.
Toista tallennus samoilla asetuksilla ja suorita yhteystesti uudelleen. Tavoitteena on varmistaa, että suorituskyky parani, eikä vain se, että kuvaajasta tuli hiljaisemman näköinen.
Kuinka lukea Wi‑Fi-spektrianalyysi?
Aloita akseleista ja selitteistä. Spektrikuvaaja sijoittaa yleensä taajuuden vaaka-akselille ja mitatun tehon pystyakselille. Vesiputouskuvaaja lisää mittaushistorian, näyttäen milloin aktiivisuus ilmestyi ja kuinka kauan se kesti.
Esimerkki RF-spektrogrammista, joka näyttää signaalitehon taajuuksien yli ajan kuluessa. Lähde: NetAlly, AirMagnet Spectrum XT
Taajuus ja kanava:
Etsi ensin vaikutuksen kohteena oleva Wi‑Fi-kanava taajuusakselilta. Tarkista, osuuko havaittu RF-aktiivisuus kyseisen kanavan sisään, meneekö se osittain sen päälle vai sijaitseeko se muualla taajuusalueella.
Kanavan ulkopuolinen huippu ei ole automaattisesti olennainen. Leveämmät Wi‑Fi-kanavat vievät enemmän spektriä, joten käytä todellista kanavaleveyttä, kun vertaat tallennetta verkkosi asetuksiin.
Taajuusalue:
Kolmella hallitsevalla WiFi-taajuusalueella (2,4 GHz, 5 GHz ja 6 GHz) on hyvin erilaiset ominaisuudet, joten on tärkeää tietää, mitä taajuusaluetta mittaat.
Älä tee johtopäätöksiä yhdestä taajuusalueesta toisen alueen tallenteen perusteella. Jos ongelma koskee 5 GHz -asiakkaita, selkeältä näyttävä 2,4 GHz -käyrä ei selitä niiden yhteyttä.
RF-teho :
RF-teho ilmaistaan usein dBm-yksikössä eli desibeleinä suhteessa yhteen milliwattiin. Vähemmän negatiivinen arvo tarkoittaa suurempaa vastaanotettua tehoa: −50 dBm on voimakkaampi kuin −80 dBm.
Nämä lukemat eivät ole vaihdettavissa Wi‑Fi-skannerin tukiasemalle näyttämän signaalinvoimakkuusarvon kanssa. Spektrimittaukset riippuvat myös asetuksista, kuten resoluutiokaistanleveydestä ja detektorimoodista. Vertaa tallenteita, jotka on tehty yhtenäisillä asetuksilla.
Taustataso ja jatkuva aktiivisuus:
Spektrikäyrän matalampi taustataso sisältää mittausjärjestelmän oman kohinan sekä vastaanotetun taustaenergian. Kohonnut taso osassa taajuusaluetta voi vaatia selvitystä, mutta analysaattorin asetukset ja herkkyys vaikuttavat siihen, mitä näet.
Etsi muutoksia suhteessa lähtötasoon. Jatkuva aktiivisuus jokaisessa tallenteessa ja uusi signaali, joka ilmestyy vain vikatilanteiden aikana, vaativat erilaista selvitystä.
Ajoitus ja käyttöaste:
Vesiputousnäkymä auttaa erottamaan jatkuvan aktiivisuuden lyhyistä purskeista. Yhdellä taajuudella pysyvä lähetin voi muodostaa pysyvän kaistan; hyppivä lähetin voi jättää hajanaisia lyhyitä merkkejä eri taajuuksille. Seuraa sovelluksen aikasuunnan ilmaisua ja väriselitettä.
Jos käyttöaste on saatavilla, tarkista sen määritelmä ja kynnysarvo. Se kuvaa yleensä, kuinka usein mitattu aktiivisuus ylittää määritetyn tason havaintojakson aikana. Korkea käyttöaste tarkoittaa näillä asetuksilla jatkuvaa aktiivisuutta; se ei automaattisesti tarkoita suurta WiFi-liikennettä tai varmistettua ei‑WiFi-häiritsijää.
Lue näkymät yhdessä. Taajuus kertoo, missä aktiivisuutta tapahtuu, teho näyttää, kuinka voimakkaana se saavuttaa anturin, ja vesiputous näyttää, milloin se tapahtuu. Näiden havaintojen korrelointi yhteystestin kanssa tekee tuloksesta hyödyllisemmän kuin yksittäinen kuvakaappaus.
Johtopäätös
Oikeilla laitteilla voit ymmärtää Wi‑Fi-verkossasi käytettävillä taajuuskaistoilla tapahtuvaa RF-aktiviteettia ja selvittää mahdollisia häiriölähteitä.
Valitse WiFi RF-spektrianalysaattori, joka kattaa tarvittavat taajuudet, tallenna ongelma sen ilmetessä ja vertaa havaintoja normaaleihin olosuhteisiin. Spektrin tunnuskuva voi rajata hakua. Lähteen varmistaminen — ja suorituskyvyn tarkistaminen muutoksen jälkeen — muuttaa havainnon hyödylliseksi diagnoosiksi.
NetSpot for Mac voi täydentää näitä mittauksia tuetuilla laitteilla Kohinatason lämpökartalla, mikä auttaa sinua havaitsemaan alueet, joilla taustakohina on korkeampi ja jotka ansaitsevat tarkemman tarkastelun.
SIIS SUOSITTELEMME
NetSpot
WiFi-spektrianalysaattorin UKK
Mikä on WiFi-spektrianalysaattori?
WiFi-spektrianalysaattori on ohjelmistosovellus tai fyysinen laite, joka mittaa WiFi-signaaleja ja tarjoaa niistä yksityiskohtaista tietoa auttaakseen kaikessa vianmäärityksestä käyttöönottoon.
Mikä on ero WiFi-analysaattorin ja spektrianalysaattorin välillä?
WiFi-analysaattori havaitsee Wi-Fi-verkot ja raportoi tietoja, kuten niiden kanavat, signaalitasot ja suojausasetukset, kun taas spektrianalysaattori mittaa RF-tehoa taajuusalueella, mukaan lukien lähettimien toiminta, jotka eivät käytä Wi-Fiä.
Mikä WiFi-analysaattori on paras?
Valittavana on monia erilaisia WiFi-analysaattoreita: osa on suunnattu tavallisille kotikäyttäjille, kun taas toiset keskittyvät yksinomaan ammattilaisiin. NetSpot erottuu monipuolisena WiFi-analytiikkaohjelmistona, joka on riittävän helppokäyttöinen täysin aloittelijoille, mutta samalla tarpeeksi tehokas tyydyttämään verkonvalvojien tarpeet, jotka ottavat WiFi-verkkoja käyttöön työkseen.
Olemme myös koonneet listamme parhaista WiFi-analysaattorisovelluksista Macille ja parhaista WiFi-analysaattorisovelluksista Windowsille.
Mihin spektrianalysaattoria käytetään?
WiFi-verkkojen osalta spektrianalysaattoria käytetään usein epäillyn RF-häiriön tutkimiseen, ajoittaisten lähettimien havaitsemiseen ja toiminnan arvioimiseen mahdollisten Wi-Fi-kanavien alueella.
Se auttaa rajaamaan todennäköisiä syitä, mutta pelkkä mittausjälki ei todista, mikä laite on vastuussa, eikä se selitä kaikkia yhteysongelmia.
Voiko WiFi-spektrianalysaattorisovellus toimia ilman ulkoista laitteistoa?
Sovellus voi näyttää tallennettuja tallenteita ilman liitettyä anturia. Reaaliaikaisia RF-spektrimittauksia varten se tarvitsee yhteensopivan mittauslaitteiston — joko erilliseen mittalaitteeseen sisäänrakennettuna tai erikseen liitettynä. Tavallinen kannettavan tietokoneen Wi-Fi-sovitin tarjoaa yleensä Wi-Fi-skannaustietoja eikä raakaa spektridataa.
Hanki NetSpot ilmaiseksi
Wi-Fi-sivustojen kartoitus, analysointi, vianmääritys toimii MacBookilla (macOS 11+) tai millä tahansa kannettavalla tietokoneella (Windows 7/8/10/11), jossa on standardi 802.11be/ax/ac/n/g/a/b langaton verkkosovitin.
Todellinen WiFi-spektri-analysaattori paljastaa RF-häiriöt, joita tavalliset Wi-Fi-skannaukset eivät näe